Tänään aamu alkoi pirteässä pakkassäässä, joten metsään kävi tiemme Liisan kanssa jälkiä polkemaan.

Voitolle tein itse alokasluokan jäljen kolmella kulmalla. Tosin kun oltiin saatu jäljet poljettua tuli hakuporukka treenaamaan samoille alueille ja Voiton jälki siinä rajoilla, jääkö radan alle. Eli suunnitelmamuutos.

Liisa polki Martille hyvän, reilu pari kilometriä pitkän perusjäljen, jossa myös kovanmaanosuus. Vaihdettiin siten, että Martti ajoi Voitolle tarkoitetun jäljen ja Voitto Martin jäljen alkupätkän, ja loppupätkän ajoi Martti itse.

Martin ensimmäinen jälki oli helppoa kuin heinänteko. Posotti vauhdilla eteenpäin ja hakuporukan ottamat haukkuharjoitukset lähistöllä ei paljoa haitannut. Hakualue ei tainnut ihan ulottua jäljen päälle, vaan meni ihan vierestä. Tässä vaiheessa nokka nousi ja merkkasi selvästi voimakkaat hajut, mutta jatkoi omalla jäljellä. Loppujäljellä pientä haparointia, johtuen vauhdista ja siitä, että sai mennä vapaalla liinalla. Pienen vauhtipyrähdyksen jälkeen ajettiin kuitenkin jälki hyvin loppuun.

Tämän jälkeen pieni tauko ja Voitto mukaan. Lähdettiin ajamaan toista jälkeä siten, että Voitto nosti jäljen ylös ja Martti tuli Liisan kanssa remmissä perässä. Voitto nosti erittäin hyvin jäljen ylös ja lähti ajamaan määrätietoisesti. Ensimmäiselle kepille oli useampi sata metriä, mutta eipä se haitannut, kun ei nuo esineet vielä niin hyviä meillä olekaan… Voitto ajoi jälkeä tosi tunnollisesti! Ensimmäistä kertaa tuli myös metsätien ylitys, vaan eipä haitannut. Yhdessä kohdassa jälki kiersi kiven, teki siis aika tiukan kaarroksen. Voitto merkkasi jäljen koukeron ennen kiveä, mutta ajoi tarkasti kiven takaa. Merkkasi ensimmäisen esineen ja innostui valtavasti, kun sai kunnon kehut

Pidettiin siinä kunnon kehumistauko ja mietin, jotta jättäiskö ajon tähän ja vaihdettais jo Marttiin. Voitto oli ajanut siihen asti todella hyvin ja varsin hyvän pätkän. Päätin jatkaa vielä seuraavalle kepille. Voiton esineeltä lähdöt ovat huomattavasti rauhallisempia kuin Martin ja näin ollen aikas tarkkojakin. Jatkoi ajoaan oikein hyvin. Yksi terävä kulmakin matkalle tuli, juuri ennen seuraavaa keppiä ja tämä aiheutti vähän pyörimistä. Jatkettiin siis vielä kolmannelle kepille. Tähän mennessä ajoa takana vajaa kilometri.

Ja jälleen Voitto jatkoi hyvää ajamistaan. Lopussa jälki siirtyi sora-alueelle (ihan sellainen tiepohja tai vastaava). Ja jatkoi ajamistaan yhtään värähtämättä! Käsittämätöntä! Alustan vaihtuminen kovaksi ei haitannut yhtään, vaan ajoi yllättävän tarkasti tämänkin. Sora-alueella oli välissä myös yksi keppi, jolle sitten lopetettiinkin Voiton kanssa. Loistavan hienoa ajoa, olen ihan hämmästynyt!

Martti aloitti jäljen siis kovalta pohjalta, tosin oli kyllä leimaantunut jälkeen perässä tullessaan. Liisa jatkoi Martin kanssa ajoa ja lähtö esineeltä olikin hieno ilman mitään haparointia. Ajoi soralla kanssa hienosti ja vaihtoi sujuvasti vanhalle hakkuuaukolle. Vauhdissa kyllä huomasi, kumpi koira remmissä… Tohottaa menemään kyllä mahottomalla vauhdilla - ainakin Voittoon verrattuna

Martti ajoi tarkasti ja nosti kaikki esineet ylös. Jäätiin loppupuolella Voiton kanssa pois perästä ja Liisa ajoi Martin kanssa kahdestaan jäljen loppuun. Oli ajanut hyvin ja vauhtikin oli ollut rauhallisempaa. Voitollekin oli hyvää jäädä odottomaan ja veikin aikansa, kun rauhoittui.

Hyvä hyvä harjoitus! Olen niin ylpeä molemmasta mustasta Vielä kun pikku-parta ajoi erinomaisen tienvarsi/metsä -jäljen, niin huomasi, että ollaan me jotain tehty välillä oikeinkin Kiitos Liisa vielä!